pikkuhiljaa täyttyy pääkin päivällä.
Monen monta ajatusta siellä alla aivokuoren,
liitää päivän mittaan, vanhan sekä nuoren.
Näet, kuulet, sanoiks' puet kaiken sen,
siitähän sain aiheen, tämän seputuksen.
Runoni ovat kuin elämän läpileikkaus kehdosta hautaan. Rakkautta, iloa ja surua, mutta mukana kulkee vihreä nauha luontoon. Satujen ja tarinoiden kautta lapsista vanhuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti