Olethan lähelläni kun uuvun matkallani
kun toivottomuus valtaa mielen
ja sanat katoavat minulta.
Katso,
eräänä hetkenä en tunne sinua
en kykene puhumaan sinulle,
mutta ehkä kuulen
ja tunnen kätesi kädessäni.
Siinä hetkessä
henki liikkuu välillämme
tiedämme ettemme eläneet turhaan
toinen toistamme kuunnellen
niissä hyvissä hetkissä
jotka kerran ovat ohi.
Olethan lähellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti