Käsin vapisevin ojennat paperilapun
jo kastikkeen tahriman,rypistyneen.
Sormesi osoittaa kirjoitusta
haalistunutta,
rasvainen jälki on vienyt kirjaimet
tärkeän tekstisi tuhonnut.
" Vihkitodistukseni"; sanot.
Otan paperilapun
isommasta repäistyn ja luen...
19 13.9. 33
Syntymäpäiväsikö,
vai hääpäiväsi,
vai..jonkun kuolinpäivä..
mahdatko muistaa..
" Se on Raamatun sivusta revitty,
minun Raamatustani"; sanot.
Rypistynyt paperilappu,
kuin sinun poskesi, vanhus.
Salaisuuden hymy huulillasi on viipynyt
tänään puhuit muutaman sanan
pitkästä aikaa...
tuon paperilapun salaisuudesta
ja hymyillen nukahdit.
Puristit paperilapun kouraasi
kuin peläten, että sekin sinulta viedään pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti