Se nauroi ilkikurisesti
se hymyili valloittavasti,
tai itki yksinäisyydessä.
Se oli mukanamme
se jättäytyi jälkeemme
tai tuntui juoksevan ohitsemme.
Se antoi lahjoja,
se otti niitä pois,
mutta antoi meidänkin jaettavaksemme.
Yhtenä kauniina päivänä
se kaatoi minun unelmani,
se vei minulta kaiken
ei antanut meidän valita.
Se repi minua
se huusi minussa
laittoi minut kiroamaan kaikkea.
Se tappoi minusta kaikki tunteet
se vain otti,
se ei enää antanut mitään jaettavaksi.
Se vei minulta huomiset
se pysäytti katsomaan tähän hetkeen.
Yhtenä itkun täyttämänä päivänä
se sanoi minulle;
"Se huominen...
se on tulossa,
mutta ota huomioon.....
Kohtalo kulkee aina rinnallasi
se ottaa ja antaa...
jaa se tänään,
jaa se huomenna,
jaa se aina
niiden kanssa joita rakastat."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti