Maisemassa vielä liiku ei mikään
se lumivaipassa hiljaa nukkuu.
Ei hangessa jälkeä yhtäkään
luo valon ylle sen täysikuu.
Talvipuvussa luonto valkoinen
on sinisten varjojen leikki.
Kuun valo, kelmeän keltainen
paljon tummia varjoja heitti.
Saa sadun syntymään mielessä
tämä lumi ja varjot tummat.
Tänään leikkivät satumetsässä
Mörrimöykyt ja Hepohummat.
On valjakko hurja sadussa
metsän halkin kulkue laukkaa,
puun oksalta, ihan vauhdissa
Hepo lunta suuhunsa haukkaa.
Mörrimöykky noussut kolostaan
on lumisateiden saavuttua
näyttää nauttivan omasta olostaan
riemu valjakon, ihanaa satua.
Tuuli tarttuu oksiin ja ravistaa
alas putoaa painavaa lunta
jo valjakko varjoihin katoaa
on hiljainen metsä kuin unta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti