sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Sirut aamussa

Tumma taivas; Sirut aamussa


Tummaa taivasta tuijottain
näen silmäsi siellä, ajoittain.
muistan sinen
ja katseesi syvyyden.
Muistan hetken
jolloin koin ensi  rakkauden.



Tumma taivas
nukkuva kylä allansa
lepää vielä unissaan.
Yksi tähti,
kuin sirunen timantin
antaa toivon kulkijaan.
Siellä loistaa
valona matkaajan
tähti yön ylle syttynyt.
Sieltä toistaa
viestinä maailmaan
"tänä päivänä on syntynyt..."



Pimeys pelotkin peittää
pyyhkii kyyneleet,
salaa surun ja ikävän...

monet yöhön on huutaneet
monet surunsa kätkeneet
yön tummaan syliin
kuin unelmain hautajaisiin

kulkee vaeltaja varjoihin.




Heräävään aamuun luottaa
tummien pilvien takaa
uusi päivä, toiveita täynnä.

Valoon se vaihtuu
taivas tähtiä kantanut
auringon paistetta aamuun antaa.

Tuhansin tähdin linnunrata
kuin vyö yli avaruuden
näkyy kaikille, itseään toistaa
tumma taivas...
sitä kirkkaammin tähdistö loistaa.



Yksi, kaksi, kolme, viisi...
Lapsi laski mielessään
kultakynällänsä piirsi
tähdet niitä nähdessään

Kuinka monta tähteä
taivas kantaa jaksaakaan,
koska voidaan lähteä
tuonne niitä katsomaan.

Yksi, kaksi, kolme, kuusi..
lapsi pian nukahtaa
uneen tulee aihe uusi
tähtitarhaan  matkustaa.



Äiti.
Miksi tuo lapsi
 nukkuu lampaiden edessä?
Äiti.
Miksi kaikki nuo
ovat lapsen vieressä?
Äiti.
Kerro uudelleen
tahdon kuulla tarinan,
äiti.
onko  Jeesus lapsi
ainoa lapsi Jumalan?

Lapseni
kirkon kellot soittaa
siellä kuulla voit sanoman
kuinka talliin syntynyt
teki meistä kaikista

lapsia Jumalan.

Ei kommentteja: