Runoni ovat kuin elämän läpileikkaus kehdosta hautaan. Rakkautta, iloa ja surua, mutta mukana kulkee vihreä nauha luontoon. Satujen ja tarinoiden kautta lapsista vanhuksiin.
maanantai 3. helmikuuta 2014
Haaveiden haikuja.
Haaveiden haikuja.
Kerran vielä
etsin sen puutarhan
avaan portit
ja kuljen sinne sisälle.
Odotatko siellä?
--
Palelin
sinä otit syliisi
lämmitit
olimmeko liian ahneita.
--
Tuuli huojuttaa puita
rungot soivat
pakkasessa
ja oksat heittävät lumet
pois harteiltaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti