Lauluksi laittaa satakieli
kuoronjohtajaksi sillä mieli.
Kirjosieppo huutaa naaraalleen
"Tule katsomaan mitä tarjoilen".
Harakka haaveillen aidalla
pysyy taa'immalla laidalla
hyvää ääntä kun ei sille suotu
koreaksi vain on luotu.
Harmaasieppo vahtii pesäpuuta,
pian on jo monta suuta
hyönteisiä huutamassa
isommiksi kasvamassa.
Kuoroon pyrkii talitiainen
"ti tyy, ti tyy, sijainen
voisin olla solisteille
aariankin laulajille".
Varis touhuissansa tiellä
mukaantuloaan ei kiellä,
jos saa paikan eturiviin.
Käki puuttuu silloin peliin;
"Kukkuu, kukkuu," toistaa kaiku,
"kenen ääni kaukaa raiku,
etuoikeus on kai mulla
kesäkuoroon mukaan tulla.
Teillä muilla pesän teko
minulla jo munakeko
levitetty pitkin metsää
hetken ehkä kestää
ennen kuin on suku uusi
viisi, ehkä kuusi,
teillä uutta ruokittavaa...
Kukkuu... minä munin vaan".
Leppälintu sirkuttaa;
"Minut sentään huomataan
kun pensaikossa havaitaan,
toista on tuon mustarastaan,
viheltää vain ainoastaan."
Siitä aika poru syntyy
riitelemään linnut yltyy.
Erota ei kukaan enää
kuka laulaa oikein...
kuka ainoastaan aukoo nenää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti