Lähettämätön kirje.
Kämmenen sisälle rutistettu paperi
palloksi pyöritetty
sanomattomia sanoja täynnä.
En voi lähettää sitä Sinulle.
Kuva.
Tietokoneen ruudulla maisema
jääkylmää vettä ja tumma metsä.
Kuin yksinäisen päivät....
kaikki lämpö ja värit kadonneet.
Sellaisenako minut näet.
Utua.
Utuisena aukeaa ulappa
kaukainen laiva katoaa harmauteen.
Huuto ei kanna
katse ei tavoita
on vain tietoisuus toivoa täynnä.
Tulethan.
Jäit siihen pihamaalle
palelevana varjona viimassa
katseessasi lämpöä
sanoissasi kaipaus ja toivo...
"Tulethan taas."
Palasit.
Aioin unohtaa sinut
jättää mielestäni
poistaa ajatuksistani
kunnes kuulin äänesi
olin kuin vahaa käsissäsi.
Palasit.
Miksi elämä leikkii tunteilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti