Sinut siinä vuoteellasi,
vanhus harmaatukka
kädet sylissäsi leväten
näen yhä silmissäni,
muistoissani...
Juhlamekko ylles puettiin
kahvit juotiin,
onniteltiin,
monet laulut laulettiin.
Istuit siinä tuolissasi
juhlamekossasi,
katsoit silmin hämärtyvin
tuskin sanoit sanaakaan,
vaikka juhlapäiväsi se oli.
Mietin...
mitä voisin tehdä,
minne sinut viedä...
pois täältä ankeasta huoneesta.
Kantaa keskeen kukkakedon,
viereen veden sinisen
näyttää leikin perhosten...
vielä kerran
kerran viimeisen
nurmikolle paljain jaloin.
Istut hiljaa vuoteellasi
riisun juhlapukuasi,
autan sinut siihen pitkäkseen
kätes ristit kiitokseen
yhdyn iltarukoukseen..
viivyn vielä vierelläsi
hiljaa poskeasi silitän
kunnes nukahdat...
Juhlamekon pois saan viedä
tiedän...
Varoin laskostan sen kädelleni
vielä annan poskisuukon
nukkuvalle äidilleni
hänen juhlapäivänään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti