kaunis
vaaleaverikkö
hiukan pyöreä
hymykuopat poskilla
käveli piikkikoroilla
kuin mannekiini
vaikka
hiukan lintallaan
korot kyljellään
hiekkatiellä
kymmenen askelta
miehensä
perässä.
mies
kuin pehtoori
ruutupaidassa
henkselihousuissa
monitaskuinen liivi
henkselien peittona
napit auki
ei mahan yli ylettynyt
paitakaan kiinni
kulkivat
peräkkäin
kylille ja kotiin.
Jonain aamuna
nainen edellä
mies perässä
naisella iso laukku
kirkuvan punainen
jalassa kirkuvan punaiset
korkokengät
paita paljasti rinnat
pyöreät
täyteläiset
pomppivat askelten tahdissa
kiivaasti
asteli mies
kymmenen askelta perässä
isoissa saappaissaan
alushousuissaan
naapurit kurkkivat ikkunoista
mikä niille nyt tuli
kuuluin huuto;
Akka perkele
se mies valehteli sinulle
ei sillä ole kartanoita
eikä autoja
eikä se sua huoli
turhaan siinä pakkasit
auto pysähtyi
punainen laukku heilahti takapenkille
nainen kuljettajan viereen
Mene Perkele, mene
jo siinä olet
perässäni kävellytkin!
Mene nappaskenkinesi…
©Kirsti Järvinen 2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti