vanhaa,
kultareunaisten lehtien koristamaa
mummon lahjaa
jumalattomalle lapsenlapselle.
Luin vanhaa rukouskirjaa
- Jumalan aijnoan
olcohon kijtos. –
Rukouksia Agricolan Rukouskirjasta.
Vanhoilla
koukerokirjaimilla kirjoitettu,
niitä mummoni minulla luetti
niillä kirjaimilla
opin lukemaan,
kovin nuorena
Raamatun äärellä.
Rukouskirja
täynnä vanhaa viisautta.
” Sinua mine neuresti rucolen/
ettes temenialon tauran/
ionga mine cannan tesse sawisesa astijasa/
sinun armostas/.
”Varjele laupiaasti minussa se kallis aarre,
jota sinun armostasi kannan
tässä saviastiassa.”
Viisaita sanoja
nöyryydestä,
viisaudekseni.
K.J. 23.11.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti