tiistai 25. marraskuuta 2014

Koivussa keinuni

Koivussa keinuni.

Köyden kiedoin oksaan koivun
siihen laitoin keinun.
Oksa taipui, keinu liikkui
lapset riemuin kiikkui.
Kaikui nauru, raikui tienoo,
kaikki huusi;"Tää on hienoo!"

Helluntaina onhan jo kesä
oksistossa peipon pesä.
Peippo katsoi sieltä alas
pesäänsä kun tarkoin salas.
Helluntai jo iltaa ehti
tuoksui tuore koivun lehti,
vielä lapset keinui kiikkui
illan hämy tienoill liikkui.

Saapui kulta neidon nuoren
tuohen repi, koivun kuoren
piirtäin yhden nimen siihen
istui porraspuulle riihen
kunnes keinun jätti lapset
nukkui pian kultahapset.

Sulho syliin neidon nostaa
arvioiden katsoo oksaa,
meitä kahta kannattaako
keinu tänään nähdä saako
kuinka suukon tyttö saa
sulho kuinka rakastaa.

Oksa taipuu, keinu liikkuu
onnelliset siinä kiikkuu.
Katsoo peippo oksaltaan
turhaan tuota salataan
rakkaus kai kuuluu kesään.
Peippo siirtyi hiljaa pesään.

Ei kommentteja: