Ei, ei tyttö soita
hän kirjoittaa
julkaisukelvotonta
mielestäni
katkeruuksissaan
kukin syö keitoksiaan
kylpee omassa ammeessaan
ja lämmittelee
omien ajatustensa loisteessa
se on paras niin.
Runoni ovat kuin elämän läpileikkaus kehdosta hautaan. Rakkautta, iloa ja surua, mutta mukana kulkee vihreä nauha luontoon. Satujen ja tarinoiden kautta lapsista vanhuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti