tiistai 10. kesäkuuta 2014

Kohosi siivilleen.

 Tänään ajattelin kuolemaa
omaa kuolemaani
siirtymistä toiseen ulottuvuuteen
hengeksi henkien joukkoon

onko kuolemassa elämää
tiedänkö milloin on aika
milloin pitää luovuttaa

tapaan usein kuolleen mieheni
hän opastaa minua
kulkee edelläni
epävarmuuteni tueksi tulee
ja jättää minut yksin.

Istuin  pysäköidyssä autossa
hän puhui minulle
liikennevirta kulki ohitseni
nytkö on aikani
haetko minua
kuulitko, aamulla sanoin nimesi
olet onnellisessa asemassa
sinulla ei ole huolia..

pieni västäräkki laskeutui
kulki autoani kohti
visersi, visersi
tuli lähemmäksi ja visersi minulle
nousi siivilleen
palasi kerran ja meni
sanovat minua hulluksi
kun uskon tuohonkin

minulla on vielä matkaa jäljellä
lintu kohosi siivilleen
ei vain juossut pois.

Ei kommentteja: