Voimapuuni.

Katsoin puuta vierellä tieni
sen rinnalla olin kovin pieni,
Nojasin runkoon usein silloin
kun kuljin puun ohitse illoin.

Se ikäväni kuuli, itkuni näki öin
kun taivas loisti tähtivöin.
Metsä tummia varjoja heitti
lumi polulta askelten jäljet peitti.

Kuin oksakseen puuhun sitouduin
kaksin käsin runkoonsa kietouduin.
Puun tuoksusta elämän vahvuutta imin
voimaansa rukoilin, suljetuin silmin.

Palaan samalle tielle, poissa on puut
ei huutooni vastaa lintuinkaan suut
on hiljainen, autio, tämä tuttu mäki,
mutta joen rannalla kukkuu käki.

Ovat uudet tiet, puita uusia halaan
mutta tänne muistoissa usein palaan.
Se minun puuni, sieluun kuva piirtyy
muistoissakin voimansa minuun siirtyy.