Kätesi lepäsi kädelläni
sormin hivelit käteni pintaa
pöydällä kaksi lasia
huulille nostamattomia
täynnä huumetta
elämän myrkkyä
tunteiden tappajaa
unohduksen unta.
Sivelit sormiani
tartuit lujasti käteeni
katsoit minuun
silmissäsi elämän palo
juoksimme
juoksimme pois
juomatta pisaraakaan.
Runoni ovat kuin elämän läpileikkaus kehdosta hautaan. Rakkautta, iloa ja surua, mutta mukana kulkee vihreä nauha luontoon. Satujen ja tarinoiden kautta lapsista vanhuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti