liki toisiaan lipuivat rantaan
tarkoin minua katsoivat
uivat pois, palasivat
yksinäistä säälivät.
Kesä on minulla
- yksin rantakivellä.
Runoni ovat kuin elämän läpileikkaus kehdosta hautaan. Rakkautta, iloa ja surua, mutta mukana kulkee vihreä nauha luontoon. Satujen ja tarinoiden kautta lapsista vanhuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti