keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Lapsuuskotia muistaen.

Lapsuuskotini piha
pieni pläntti pellon reunaa
navetta ilman karjaa
sauna sisäänlämpiävä
vesi naapurin lähteessä
kantamalla sisään ja ulos
puuseen seinässä rautakoukku paperille
”silkkipaperia” kovaa ja kylmää
tai sanomalehteä - sitä varten –
 vuokramaalle rakennettiin pirtin puoli
toiselle kammari
ja käännettiin pottumaata
pienen pihan keskelle
navetta purettiin
se vanha tupakin
pakkilaatikkolaudoilla vuorattu tupa
porstua ja kamari koivujen alla
sekin väistyi mummon ja papan aikana

mitä oli lapsuus
työn opettelua se oli
hyvää opetusta
osaan sen taidon
niin me kaikki viisi lasta
kurissa kasvatetut
herran nuhteessa
onneksi

ahdas koti
kaikille sama tila
sosiaalista kasvamista pienessä Pisteessä
Korven kasvatti
pellon kyntäjä
aikuistumaan maailmalle
tässä olen
juureton, koditon
maailman poluilla kasvanut
kynsiäni polttamatta
mökistä taloon
talosta taloon
elämän kiertolainen
etsii paikkaansa

kunnes huomaa
tässä olen
juureton puu
juurettomuutensa hyväksyen
sirpaleista kasattu minuus
jonka etsivä sielu lepattaa
laskeutuu polvilleen
kiittää elämän jokaisesta päivästä
jotka kasvattivat kohtaamaan vaikeatkin hetket.

Ei kommentteja: