lumet haihtuvat huuruna
aamu auringon kajossa
haloilmiöksi taivaalle
joutsenet ovat laskeutuneet
syksyn viljapelto
mustina kyntöviiluina
järven selkä jäässä
pihalla talvehtinut mustarastas
kaivelee pensaan alla
lehtikasat
lämpökompostorit
linnun ruoka aitat
vielä jäässä
tiaisten parvi pensaissa
vanhan ladon nurkalla
pusikoituneella pellolla
kuivaa heinää
varisseita siemeniä
luojan luomat selviävät
mies ei
kuoleman naamio kasvoillaan
kalman kankeus kehossaan
makaa rannalla
valkoiset linnut
kuin saattojoukko
laskeutuu jäälle
huuto täyttää rantamaiseman
täällä
tänne
kalvakka mies
jota kukaan ei kaipaa
makaa joutsenlauman keskellä
valmiina lentoon.
©K.J. 2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti